139 research outputs found

    Sairaanhoitajan rekrytointihaastattelu strategisen henkilöstöjohtamisen osana : Kehittämistyö Kuopion yliopistolliseen sairaalaan

    Get PDF
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden, sairaanhoitajien ja osastonhoitajien käsityksiä hyvästä sairaanhoitajan rekrytointihaastattelusta. Tavoitteena oli laatia Kuopion yliopistollisen sairaalan työvoimapalvelun käyttöön haastattelurunko sairaanhoitajien rekrytointiin ja siten kehittää KYSin henkilöstön rekrytointiprosessia. Teoreettisena viitekehyksenä oli strategisen henkilöstöjohtamisen teoria. Rekrytointi on yksi henkilöstöjohtamisen ja siihen kuuluvan henkilöstösuunnittelun tehtävistä. Tiedonkeruu tapahtui puolistrukturoituina ryhmähaastatteluina ja ryhmähaastatteluiden taustakyselyinä. Haastatteluryhmiin osallistui kolme sairaanhoitajaopiskelijaa, kolme sairaanhoitajaa ja kuusi osastonhoitajaa. Haastattelumateriaali ja taustatietolomakkeet analysoitiin kvalitatiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Haastatteluista ja taustatietolomakkeista saatavien tietojen pohjalta ja teoriaa apuna käyttäen laadittiin sairaanhoitajan rekrytointihaastattelurunko, jota KYSin työvoimapalvelu voi jatkossa hyödyntää myös muiden hoitotyöntekijöiden rekrytointihaastatteluissa. Tutkimuksen tulosten mukaan hyvää rekrytointihaastattelua voidaan tarkastella haastateltavasta selvitettävien ominaisuuksien ja haastattelutilanteen näkökulmasta. Haastateltavasta selvitettävät ominaisuudet jakautuvat työnhakijan ammatillisten ominaisuuksien ja henkilökohtaisten ominaisuuksien selvittämiseen. Hakijan ominaisuuksien selvittämisessä korostuivat pätevyyden, osaamisen ja persoonan selvittäminen. Hyvän rekrytointihaastattelun rakentumiseen vaikuttavat haastattelutilanteen etenemien, haastattelumenetelmät, haastattelun ilmapiiri, haastattelun ympäristö ja tila sekä haastattelijat. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sairaanhoitajaopiskelijat, sairaanhoitajat ja osastonhoitajat näkevät hyvän rekrytointihaastattelun sisällön pääosin samansuuntaisesti kuin rekrytointia käsittelevissä teorioissa on ilmaistu. Haastattelurunko on tärkeä väline rekrytointihaastattelussa. Ilmapiirillä ja haastattelijalla sen rakentamisessa on ratkaiseva merkitys haastattelun onnistumiselle. On tärkeää, että haastattelija tuntee rekrytointia ohjaavat lait ja osaa soveltaa niitä käytäntöön.The purpose of the study was to describe nursing students’, nurses’ and head nurses’ perceptions on a good nurse’s recruitment interview. The aim of the study was to develop an interview frame for nurses recruit-ment for the use of Kuopio university hospital’s (KUH) labour services, even as to develop KUH’s re-cruitment process. The theoretical frame in this study was the one of strategic human resource management. Recruitment is one of personnel management’s missions. The research material for the study was gathered by semi structured thematic group interviews and background questionnaires. There were three nursing students, three nurses and six head nurses participating in the group interviews. The research material was interpreted by using the method of qualitative content analysis. A nurse’s recruitment interview frame was developed with the help of the material gathered in background enquiries, interviews and with the help of theory. KUH’s labour service is able to utilise the interview frame also in other health care staff’s recruit-ment. The results of the study show that a good recruitment interview can be scrutinised from a point of view of the features wanted to find out of the interviewee and from the point of view of the interview situation. The features wanted to find out of the interviewee divide into finding out jobseeker’s professional features and into finding out jobseeker’s personal features. Progression of an interview, atmosphere, environment and space and interviewers affect constitution of a good recruitment interview. The conclusion of the study is that nursing students, nurses and head nurses perceive a good nurse’s re-cruitment interview mainly parallel compared to the theories concerning recruitment. Interview frame is an important tool in a recruitment interview. Atmosphere and interviewer building the atmosphere are in cru-cial roles for the success of an interview. It is important that the interviewer has knowledge of the laws regulating recruitment and that the interviewer knows how to apply the laws in practice. Keywords

    Kuluttaja-lehden kansien kehittäminen houkuttelevuuden lisäämiseksi

    Get PDF
    Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Kuluttaja-lehdelle. Kuluttaja on kaupallisesti riippumaton kuluttaja-asioiden erikoisaikakauslehti, joka on suunnattu kaikille itsenäisesti ostopäätöksensä tekeville kuluttajille. 8 kertaa vuodessa ilmestyvä lehti julkaisee luotettavaa ja tutkittua tietoa sekä laajan kirjon erilaisia testejä kuluttajien ostopäätösten tueksi. Voittoa tavoittelematonta Kuluttaja-lehteä julkaisi ennen vuotta 2014 nykyinen Kilpailu- ja kuluttajavirasto, ja uutena julkaisijana toimii kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton Kuluttajatietoisuuden edistämisyhdistys. Kuluttaja-lehti uudisti ulkoasunsa loppuvuonna 2014. Opinnäytetyössä tarkastellaan pääasiassa kahta ensimmäistä ulkoasu-uudistuksen jälkeistä lehteä: marraskuun numeroa sekä joulukuun lehden kansileiskaa. Opinnäytetyön teoria-osiossa käydään läpi suomalaisten aikakauslehtilukeminen, tilaaminen ja ostaminen. Tässä osuudessa kerrotaan aikakauslehtityypeistä, viestinkärjistä sekä kehon elementeistä. Suurin osuus teoriassa käsittelee aikakauslehden visuaalisuutta sen tärkeimpien tehtävien, myynnin, opastuksen ja tarinankerronnan kautta. Opinnäytetyön päätutkimuskysymykseksi nostettiin ”Miten kehittää Kuluttaja-lehden kansien ulkoasua siten, että se tukee paremmin lehden brändiä ja myyntiä? Tutkimus toteutettiin laadullisena kaksivaiheisena tutkimuksena. Alkusyksyllä 2014 tehtiin esiselvitys 3-5 hengen opiskelijaryhmissä Kuluttaja-lehden vanhemman ulkoasun mukaisten kansien houkuttelevuudesta. Ryhmiä oli yhteensä 6. Päätutkimus, potentiaalisten lukijoiden fokusryhmäkeskustelu, toteutettiin puolestaan loppusyksyllä 2014. Tutkimuksissa selvisi, että yleisaikakauslehtiryhmään kuuluvien aikakauslehtien kansissa tulisi panostaa ennen kaikkea kannen elementtien sommitteluun niin, että kantta voi silmäillä vaivattomasti ja on helppo saada selkeä kuva, minkälaisesta lehdestä on kyse. Myös pääjutun kuvan ja otsikon sekä muiden otsikoiden merkitys korostui. Fokusryhmäkeskustelussa kävi ilmi, että iskevät otsikot, jotka jättävät houkuttelevan kysymyksen ilmaan, ovat onnistuneita. Kannen elementeistä houkuttelevuutta parantaviksi koettiin myös vaaleahkot taustavärit sekä pääotsikkoa tukevat kuva. Skandaalihakuisuutta kehotettiin välttämään niin otsikoiden kuin kuvienkin suhteen. Kuluttaja-lehden tulisi myötäillä lajityyppiään ja brändiään kansia suunnitellessaan ja strategisia linjauksia vakiinnuttaessaan. Siltä odotetaan arvojensa, eli puolueettomuuden ja riippumattomuuden käyttämistä houkuttimena, lisäarvon tuojana sekä kilpailuvalttina

    Tummien metsäjärvien vedenlaadun muutokset sedimentin piilevien ilmentämänä

    Get PDF
    Pohjois-Karjalan vesistöjen tilan parantaminen -hankkeen paleolimnologian osiossa selvitettiin 16 pohjoiskarjalaisen järven veden laadun historiaa sedimentin hehkutuksen ja piilevälajistomuutosten avulla. Järvien valuma-alueiden pääasiallinen maankäyttö on metsätalous ja maatalous sekä muutamassa kalanviljely. Valuma-alueen maankäyttö on selvästi vaikuttanut kohdejärvien vedenlaatuun, mikä on nähtävissä sedimentistä analysoitujen piilevien lajimuutoksissa. Tulosten mukaan osa järvistä on lähellä luonnontilaa, osa on selvästi rehevöityneitä ja tummuneita ja osa on rehevöitynyt, mutta viime aikoina palutunut. Lisäksi osa, varsinkin turvemaiden alapuoliset reittivedet, ovat aina olleet melko ravinteikkaita. Osassa järvistä on veden värin osalta näkyvissä tummumista ja osassa taas kirkastumista. Vuonna 2000 hyväksytty Euroopan unionin vesipuitedirektiivi (EU 2000) edellyttää vesien hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä. Vesistöjen vertailutila ja järvessä tapahtuneet muutokset on hyvä selvittää arvioitaessa vesistön kunnostustarvetta. Selvityksiin voidaan käyttää paleolimnologisia menetelmiä, jos pitkäaikainen vedenlaadun seuranta puuttuu

    Transformation of inherent microorganisms in Wyoming-type bentonite and their effects on structural iron

    Get PDF
    Bentonite is one of the materials used to construct engineered barriers in high-level radioactive nuclear waste geological disposal with its many advantageous features such as low hydraulic conductivity, self-sealing ability, durability, adsorption and immobilization of metals and radionuclides and reduction of microbial activity. Many of these properties are linked with the bentonite swelling capability. Transformations of indigenous microorganism communities from Wyoming-type bentonite and the Finnish repository site groundwater and their effects on the bentonite structural iron over five years were studied in repository relevant anoxic and oxic slurry conditions. Active sulfate reduction (0.06 nmol mL-1 day-1) was detected in the anoxic microcosm waters after a year, however after two years sulfate reduction was not active anymore. Microbial numbers determined by quantitative PCR in the bentonite slurry of both experiment types supported the finding of decrease of overall microbial activity after a year of incubation that was not maintained anymore by the dissolving organic carbon from the bentonite. Regular electron donor additions (final concentration of 2 mM for formate and acetate each, three times per year) activated the microbiome resulting in increasing numbers of bacterial 16S rRNA gene copies and sulfate reducers (dsrB gene copies) as well as detection of sulfide in the water phase of both experiment types. After 4.9 years the structural iron in the fine portion of the montmorillonite had become completely reduced in all microbial microcosms and minor smectite illitization was detected especially in anoxic microcosms. Dominating bacterial groups at the end of the experiment were mainly known sulfur/sulfate and iron reducers. Archaea and fungi constituted a minor part of the microbiomes. In originally oxic microcosms, the bacterial 16S RNA and dsrB gene copy numbers were lower than in the anoxic experiment but started to significantly increase after the electron donor additions. Microorganisms originating from the repository environment could reduce the bentonite structural iron in a few years to an extent likely to affect the bentonite swelling ability if sufficient amounts of suitable electron donors are available in localized areas where bentonite is not at high density and pressure in the geological disposal.Peer reviewe

    Tietorakenteet potilaan hoitotietojen kirjaamisessa – Case hoitotyön yhteenveto

    Get PDF
    The aim of this study was to evaluate how the data structure of a national nursing discharge summary and the contents of nursing records of a transferring patient were followed within nursing discharge summaries. In this study, we described the overlapping data structures of nursing discharge summaries that had been compiled by both nurses and doctors. In addition, we described what other data structures were used. The data (N=87) were collected from the electronic patient record system in electronic format from nine inpatient wards of the research organization. The data were analyzed by calculating the frequencies and percentages of the use of data structures. The link between the different headings of the data was tested with the chi-square test and the odds rations were calculated to describe the strength of association between headings. According to the results, although the national data structure of the nursing discharge summary was used well, its use was not systematic within the same summary, and regional content titles were only partially used. Overlapping data structures were used in both nursing discharge summaries and medical summaries. Non-structured designs, which do not belong to the national structure, were also used. Therefore, health care electronic data structures must be further developed to ensure uniform completion per the determined data structure. In addition, health care professionals must be thoroughly trained to use the determined data structures; patients require uniform summaries that contain clear and usable information to support their own treatment.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten kansallisesti määriteltyä hoitotyön yhteenvedon tietorakennetta ja siirtyvän potilaan hoitotietojen kirjaamisohjeen sisältöä noudatettiin hoitotyön yhteenvedoissa. Tutkimuksessa kuvattiin hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden laatimien yhteenvetojen rakenteissa käyttämiä päällekkäisiä tietorakenteita. Lisäksi kuvattiin mitä muita tietorakenteita hoitotyön yhteenvedoissa käytettiin. Rekisteritutkimuksen aineisto (N=87) kerättiin sähköisestä potilaskertomusjärjestelmästä sähköisessä muodossa tutkimusorganisaation yhdeksältä vuodeosastolta. Aineisto analysoitiin laskemalla frekvenssit ja prosentit tietorakenteiden käytöstä. Tutkimusaineiston eri otsikoiden välinen yhteys testattiin khii-toiseen testillä ja odds ration (vedonlyöntisuhteet) laskettiin kuvaamaan otsikoiden assosiaation voimakkuutta. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan hoitotyön yhteenvedon kansallisesti määriteltyjä tietorakenteita käytetään hyvin, mutta niiden käyttö ei ole järjestelmällistä samassa yhteenvedossa. Alueellisesti määriteltyjä hoitotyön yhteenvedon sisältöotsikoita käytetään vain osittain. Hoitotyön ja lääketieteen yhteenvedoissa käytetään päällekkäisiä tietorakenteita. Hoitotyön yhteenvedoissa käytetään myös kansallisesti määriteltyyn rakenteeseen kuulumattomia tietorakenteita. Terveydenhuollon sähköisiä tietojärjestelmiä tulee kehittää edelleen ohjaamaan henkilöstöä tuottamaan yhteenvetoja määriteltyjen tietorakenteiden mukaisesti. Terveydenhuollon ammattilaisia tulee edelleen kouluttaa käyttämään määriteltyjä tietorakenteita. Myös potilaat tarvitsevat yhdenmukaisten tietorakenteiden mukaisia yhteenvetoja omahoitonsa tueksi. Tietojen on oltava yhdenmukaisia tiedon käytettävyyden turvaamiseksi ja epäselvyyksien välttämiseksi

    Sairaalan reaaliaikainen tilannekuva päivittäisessä johtamisessa

    Get PDF
    Tutkimuksessa kuvataan organisaation rekisteriaineistojen avulla sairaalan reaaliaikaisen tilannekuvan muodostumista, tilannetietoisuuden ja tilanneymmärryksen syntymistä. Tiedot perustuvat organisaation rakenteisiin tietovarantoihin. Tutkimusaineistot kerättiin potilashallinnon tiedoista, työvuorosuunnitelma-ohjelmasta ja sähköisestä potilaskertomusjärjestelmästä. Aineistot analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin. Tulosten perusteella koko sairaalan ja yksittäisen yksikön reaaliaikaisen ja visuaalisen tilannekuvan muodostaminen eri tietojärjestelmistä yhdeksi kokonaisuudeksi on mahdollista. Tietoja tulkitsemalla muodostuu tilanneymmärrys, jonka avulla syntyy käsitys siitä, miten tulevaisuudessa tulee toimia. Tietojen avulla sairaalan ja yksikön toimintaa voidaan myös kehittää tukemaan eri tasoisia toimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä tietojärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne palvelevat samanaikaisesti sekä tiedon ensisijaista, että toisiokäyttöä.The study describes the formation of the hospital's real-time situation picture, situation awareness and situation understanding with the help of the organization's register data. The data is based on organizationally structured data resources. The research data were collected from patient administration data, the work shift program and the electronic patient record system. The data were analyzed by descriptive statistical methods. Based on the results, it is possible to form a real-time and visual situation picture of the entire hospital and an individual unit from different information systems into one entity. By interpreting the information, an understanding of the situation is formed, which gives an idea of how to act in the future. The data can also be used to develop the hospital's and unit's operations to support different levels of operational processes and decision-making. Electronic record systems for social and health care must be developed in such a way that they serve both the primary and secondary use of data at the same time

    Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentaminen ja sen vaikutukset Suomessa sekä kokemuksia viidestä Euroopan maasta

    Get PDF
    Osana valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu hanke Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentaminen tarkastelee EU:n perheenyhdistämistä koskevan direktiivin (2003/86/EU) mukaisten perheenyhdistämisen valinnaisten lisäedellytysten soveltamisen edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa. Valinnaisia lisäedellytyksiä ovat kotoutumisedellytys, asuntoedellytys, asumisaikavaatimus, vähimmäisikää koskeva vaatimus ja sairausvakuutusvaatimus. Lisäedellytysten osalta tarkastelun kohteena ovat erityisesti kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä. Selvityksessä tarkastellaan myös toimeentuloedellytyksen soveltamista Suomen kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välisissä avioliitoissa. Selvityksessä kuvataan lisäedellytysten soveltamisesta vertailumaissa saatuja kokemuksia. Lisäksi tarkastellaan lisäedellytysten mahdollisen käyttöönoton signaalivaikutuksia sekä taloudellisia ja demografisia vaikutuksia vertailumaista kootun tiedon ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Vertailutietoa koottiin viidestä Suomen kanssa vertailukelpoisesta maasta: Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Saksasta ja Alankomaista. Lisäedellytyksistä asumisaikaedellytys ja vähimmäisikää koskeva vaatimus ovat helposti ja kustannustehokkaasti toteutettavissa. Niiden vaikutus perheenyhdistämisten määrään on kuitenkin marginaalinen, koska toimeentuloedellytys rajaa kohderyhmän varsin pieneksi. Asuntoedellytyksen vaikutukset ja sen soveltamisesta saadut kokemukset ovat ristiriitaisia. Sairausvakuutusedellytystä ei sovelleta yhdessäkään vertailumaassa, eikä sen soveltaminen Suomessakaan olisi ongelmatonta. Kotoutumisedellytystä sovelletaan suhteellisen laajasti. Sillä on havaittu olevan erilaisia myönteisiä ja kielteisiä kotoutumiseen liittyviä vaikutuksia, joita on kuvattu tarkemmin raportissa. Tutkimuksen toteuttivat Oxford Research ja Väestöliitto sekä Lucify oy, joka toteutti työhön liittyvän interaktiivisen visualisoinnin eri maahanmuuttajaryhmien mahdollisuuksia toimeentuloedellytyksen täyttämiseen. Kansainvälisestä aineistonkeruusta vastasivat Oxford Researchin maatoimistot Pohjoismaissa sekä Radboud University Nijmegen Alankomaissa ja Saksassa. Selvitys toteutettiin kesäkuun ja marraskuun 2016 välisenä aikana
    corecore